Mitä yhteistä on asuntostailaajan ja lentoemännän työllä?

May 2

Jäitkö miettimään otsikkoa? Ajattelet ehkä, ettei varmasti yhtään mitään. Täysin eri asiakkaat ja työympäristöt. Puhumattakaan työn sisällöstä.

Kohta saat tietää yhtäläisyyden mutta ensin vähän historiaa.

Et ehkä tiennyt mutta työskentelin lentoemäntänä Finnairilla vuosina 1999-2011. Lentoemännän työ oli ollut nuoruuden unelmani ja urani alkuvaiheessa kaikki olikin ihan valtavan kivaa ja innostavaa. Siis matkustaa nyt kaikkiin mahdollisiin paikkoihin maailmassa ja nähdä enemmän kuin ikinä muuten ehtisin. Työ lentokoneessa tuntui kivalta, ei ollenkaan rankalta työltä vaan harrastukselta, josta sai palkkaa. Siihen aikaan lentoemännän työmatkat kestivät päiviä, joskus kohteessa oltiin perillä viikkokin. Nuorena sinkkuna lentotyö ei kuluttanut, osasin nukkuakin yllättävän hyvin ja jos en nukkunut, oli minulla mahdollisuus tehdä se kotona vapaapäivinä mihin aikaan vain.

Vasta hoitovapaan aikana, lasten saamisen jälkeen, aloin kaivata muutosta. Yllättäen pikkulapsiajan myötä unet huononivat ja minusta tuli surkea nukkuja. Aikaeroväsymys oli lamaannuttavaa ja samaan aikaan layoverit lyhenivät niin, että kohteessa oltiin vain yksi tai kaksi yötä. Pitkä lento Aasiaan iltapäivällä, sitten uneton yö kohteessa ja seuraavana rankka lento takaisin. Aikaeroa monta tuntia. Kotona vastassa pienet lapset, joille piti jaksaa olla läsnä. Lisäksi ajatus töiden tekemisestä kun kaikki muut ovat vapaalla tuntui ikävältä. Vapaat joulut ja juhannukset sekä perheen yhteiset kesälomat tuntuivat koko ajan merkityksellisemmiltä.

Ruotsissa asuessamme vuosina 2007-2010 alkoi ajatus alanvaihdosta kypsymään mielessä. Olin aina ollut innostunut visuaalisuudesta ja sisustamisesta ja luova ala alkoi tuntumaan entistä houkuttelevammalta. Toteutinkin tämän vuonna 2011 kun olimme muuttaneet Suomeen ja sain sisustussuunnittelijaopinnot päätökseen.

Minusta tuli stailaaja ja sanoin itseni irti virasta Finnairilla.

Asuntostailaajan ammatti on vauhdikasta, luovaa ja visuaalista. Nopeatempoisessa työssä kättensä jäljen näkee heti, siis se pitää nähdä heti koska aikaakaan ei usein ole paljoa. Se palkitsevuus kun nuhjuisesta tilasta saa aikaan stailauksella kauniin ja kodin saa heräämään henkiin asuntokuviin. Juuri sen kodin tunnelman ja potentiaalin esiin missä sinä päivänä työskennellään.

Stailaajan työ on fyysistä - ei mitään tyynyjen pöyhintää ja kynttilöiden sytyttelyä niinkuin jotkut ihmiset vieläkin luulevat. Rankkaa työtä, joka on myös liikkuvaa kun kohteita on yleensä kaksi päivässä. Tylsää hetkeä ei ole.

Stailaaja menee töihin ihmisten koteihin. Kodissa voi olla vastassa mitä vain; usein siellä on siivottu koti, jota on ilo alkaa stailata. Joskus vastassa voi olla sotkuja ja leivänmuruja, tiskejä pöydillä ja pyykit lattialla. Silloin stailaajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa niistä vaikkei se työnkuvaan kuulukaan.

Joskus vastassa on ihmisiä. Ihan kaikenlaisia, tavallisia ihmisiä; herttaisia ja kivoja, sosiaalisia ja innokkaita, epäluuloisia ja huolestuneita . Kaikenlaisia ihmisiä, jotka pitää osata kohdata sellaisina kuin he ovat. Ja saada heidät tyytyväisiksi, vakuuttuneiksi ja rauhallisiksi juuri siinä hetkessä. Sillä kun asiakas on tyytyväinen niin pienet virheetkään prosessissa ei haittaa. Mutta jos kohtaaminen menee pieleen ja sitten vielä tapahtuu jotain pientä, voi lopputuloksena olla todella tyytymätön asiakas.

Tämä on se suurin yhtäläisyys mistä puhun.

Stailaajan ja lentoemännän työt ovat vaativia asiakaspalvelutehtäviä.

Parhaat stailaajat ovat niitä, jotka (visuaalisuuden lisäksi) kunnioittavat erilaisia ihmisiä ja osaavat kohdata heidät juuri oikein sillä hetkellä. Sama pätee lentoemäntiin. Ihmisiä pitää osata lukea.

Stailaaja ei kohtaa työssään vain kotien myyjiä. He kohtaavat päivittäin myös työn tilaajia, usein kiinteistönvälittäjiä ja sitten vielä valokuvaajia, joiden kanssa pitää saada paras mahdollinen lopputulos aikaiseksi. Toisten kanssa tulee toimeen paremmin ja toisten kanssa yhteistä säveltä on vaikeampi löytää. Lopputuloksen pitää kuitenkin miellyttää sekä työn tilaajaa että usein myös loppuasiakasta eli asunnon myyjää.

Lentoemäntä taas tulee töihin joka kerta eri ihmisten kanssa. Voi olla, ettei miehistössä ole yhtään tuttua entuudestaan. Oma paikka miehistössä on löydettävä joka kerta.

Yhtäläisyyksiä on yllättävän monta vaikka työt tuntuvat aivan erilaisilta. Yksi asia minkä opin ensimmäisten asioiden joukossa lentokoneessa oli: Vie mennessäs, tuo tullessas.

Pätee myös stailaajan työhön, muuten olet jo auttamatta myöhässä.

Anu Tuomikoski

Mitä yhteistä on asuntostailaajan ja lentoemännän työllä?

Mitä hyötyä asuntojen myynnille on ammattimaisesti toteutetusta stailauksesta?

Lumoan tarina